Lapuan liike (1929–1932) oli lyhytikäinen, mutta vaikuttava ilmiö Suomen historiassa. Liike tunnettiin paitsi suorasta toiminnastaan, myös vahvasta ulkoisesta esiintymisestään. Vaikka Lapuan liikkeen tunnuksissa on nähty vaikutteita aikakauden eurooppalaisista virtauksista, erityisesti Italian fasismista, ne nojasivat vahvasti myös suomalaiseen kansalliseen traditioon.
Sininen ja musta
Lapuan liikkeen käsivarsinauha (Kuva: Etelä-Karjalan museo)
Sinisen ja mustan väriyhdistelmä muodostui liikkeen tärkeimmäksi tunnukseksi. Liikkeen johtaja Vihtori Kosola kertoi muistelmissaan valinneensa värit itse suunnitellessaan vuoden 1930 talonpoikaismarssilla käytettyjä käsivarsinauhoja.
Kosolan mukaan sininen edusti isänmaata ja musta oli fasismin kommunisminvastainen väri. Väriyhdistelmän on kuitenkin katsottu saaneen innoitusta myös perinteisistä körttipuvuista. Erityisesti herännäisyyteen kuuluvissa naisten huiveissa käytetty musta pohja ja siniset raidat liittivät liikkeen osaksi pohjalaista uskonnollista ja kulttuurista jatkumoa.
"Vihtoripaita"
Lapuanliikkeen johtoa Mäntsälässä 6.3.1932. Vasemmalta Martti Wallenius, Vihtori Kosola ja Iivari Koivisto siniraitaisissa Lapuan paidoissa, vieressään Walde Sario ja Arne Somersalo.
Kuvaaja: Eino Partanen. (Kuva: Museovirasto, historian kuvakokoelma)
Liikkeen symboleihin kuului myös Kosolan tunnetuksi tekemä niin sanottu vihtoripaita eli lapualaispaita. Se on musta neulepaita, jota koristaa kolme sinistä vaakaraitaa: yksi leveä ja kaksi kapeampaa.
Rakenteellisesti paita perustuu samaan pohjalaiseen neuleperinteeseen kuin tunnettu jussipaitakin. Paidalle oli ominaista hartialinjalta napitettu pääntie. Alun perin körttiseudun arkisena kansanpaitana syntynyt vaate sai poliittisen merkityksen Vihtori Kosolan, Lapuan liikkeen ja myöhemmin IKL:n aktiivisessa käytössä.
Verkkokauppamme Lapuan liike -t-paidassa on tätä lapualaispaidan sinisestä raidoituksesta muistuttava printti Lapuan liikkeen tunnuskilven molemmin puolin.
Karhu ja nuijamies
Talonpoikaismarssin käsivarsinauhoihin ja liikkeen tunnuksiin oli painettu musta kilpi, jonka keskellä kuvattiin karhulla ratsastava nuijamies. Tunnus perustui yksinkertaisesti Lapuan pitäjän ja kihlakunnan historiallisiin heraldisiin tunnuksiin, vaikkakaan se ei ollut suora kopio niistä.
Lapuan liikkeen tunnus näkyy hyvin tässä Lapuan liike -mukissa.
IKL ja Lapuan liikkeen perintö
Vuonna 1932 perustettu Isänmaallinen kansanliike (IKL) rakentui lakkautetun Lapuan liikkeen raunioille. Vaikka IKL pyrki parlamentaariseen ja lailliseen vaikuttamiseen, se säilytti edeltäjänsä ulkoiset tunnukset lähes sellaisenaan. IKL:n myötä sinimusta väritys ja vihtoripaita vakiintuivat osaksi 1930-luvun suomalaista poliittista kuvastoa, saaden samalla entistä enemmän aatteellisia painotuksia myös kansainvälisistä esikuvista.
IKL omaksui käyttöön myös yhtenäisemmän puolueunivormun, johon kuului mustan paidan ohella sininen solmio. IKL-paitamme on hieman Lapuan liike -paitaa yksinkertaisempi viitaten IKL:n selkeämmin mustanpuhuvaan asuun.
